Ylistys sioille

Eläinoikeusakatemia julistaa
possupositiivisen joulunajan alkaneeksi

Possupositiivinen joulu tarkoittaa eläinystävällistä joulua:
❤️ nautimme kasvisherkuista,
🎄 vältämme turhaa kuluttamista ja
🐷 kohtelemme toisiamme hyvin – niin ihmisiä kuin eläimiä!

Ylistys sioille – Tutkittua tietoa sioista

Tänä jouluna tuomme esiin, kuinka älykkäitä, sosiaalisia ja leikkisiä siat oikeasti ovat. Valmistaudu oppimaan uutta ja ihastumaan possujen upeisiin luonteenpiirteisiin. ✨🐷

Tiesitkö?

Kesysiat ovat villisikojen (Sus scrofa) jälkeläisiä. Heidät kesytettiin noin 9000 vuotta sitten, mutta Eurooppaan kesysikoja tuotiin vasta 1700-lähtien. Villisiat taas ovat ihmistä (Homo sapiens) vanhempi laji. Siinä, missä ihmislaji on 300 000 vuotta vanha, villisiat ovat olleet oma lajinsa jo jopa viisi miljoonaa vuotta. 

Kesysikojen jalostus on keskittynyt lähinnä kehoon, kuten lihasmassan suurentamiseen. Mieleen jalostus on vaikuttanut vähemmän, mistä syystä kesysioissa asuu edelleen villisian mieli. 

Kesysian mieli on yhä villisian mieli, koska kesysikojen jalostus on keskittynyt lähinnä kehoon, kuten lihasmassan suurentamiseen.

Muistin mestareita

Sioilla on loistava muisti. He muun muassa tunnistavat muita yksilöitä pitkienkin aikojen takaa. Siat pystyvät tunnistamaan sekä toisiaan että ihmisyksilöitä, sekä miten nämä ovat heitä kohdelleet. Siat oppivat myös muistamaan esimerkiksi hyvien ruoka-apajien sijainnin nopeasti. 

Kokeissa on havaittu, että muistikapasiteetti on selvästi parempi sioilla, jotka ovat kasvaneet moninaisessa ympäristössä. Tehotuotantotiloille tyypillisissä ympäristöissä kasvaneiden sikojen muisti sen sijaan on huonompi. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että tehotuotanto heikentää sikojen kognitiivisia kykyjä. 

Siat osaavat ennakoida tulevaa

Siat osaavat ennakoida aikaa. Eräässä kokeessa siat laitettiin ahtaaseen häkkiin joko 30 minuutiksi tai kolmeksi tunniksi. Suurin osa sioista oppi välttämään sitä häkkiä, missä heitä pidettiin kolme tuntia, ja useimmiten he valitsivatkin mieluummin puolen tunnin häkityksen. Toisessa kokeessa mitattiin sikojen kykyä ennakoida miellyttäviä ja epämiellyttäviä tapahtumia. Sikoja pidettiin odotustilassa, mistä pääsi joko popkornia sisältävään huoneeseen tai pelottavalle rampille. Jos siat ennakoivat joutuvansa rampille, he alkoivat kiljua, koettivat kääntyä ja kieltäytyivät liikkumasta, kun taas siihen huoneeseen, jossa he ennakoivat olevan popkornia, he menivät mielellään.

Tämä paljastaa, että sioilla on kyky ennakoida paitsi aikaa, myös tulevia miellyttäviä tai epämiellyttäviä tapahtumia.

Siat ovat älykkäitä ja oppivaisia eläimiä.

Työkalujen käyttö

Joidenkin sikojen on osoitettu käyttävän työkaluja. Tarkemmin ottaen he ovat käyttäneet esimerkiksi keppejä tai kovaa kaarnaa pesän rakentamisessa ja ruoan kaivamisessa maasta. Sioillakin on siis taito hyödyntää kehonsa ulkopuolisia asioita tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Ei ihan pikkujuttu!

Siat oppivat pelaamaan tietokonepelejä!

Siat ovat hakoja päättelyssä. Kokeet esimerkiksi osoittavat, että siat oppivat nopeasti päättelemään, jos joku toinen sika tietää heitä paremmin hyvän ruoan sijainnin. Opittuaan asian he alkavat seurata näitä ”tietäväisiä” sikoja löytääkseen itsekin ruoan äärelle. 

Tietäväiset siat puolestaan pian huomaavat, että heitä seurataan ja että heidän ruokansa saatetaan siksi varastaa. Tästä syystä he alkavat vältellä ruokapaikoille menemistä, mikäli muut siat ovat lähellä. Mutta kyllä kavereillekin riittää! Jos tietäväiset siat nimittäin huomaavat, että ruokaa riittää kaikille, he eivät koeta huijata muita.

Siat ovat hakoja päättelyssä.

Kokeissa on havaittu, että siat pystyvät hyödyntämään peilikuvaa ruoan löytämisessä. Jos peiliin tottuneet siat näkevät ruoan peilissä, he löytävät tämän luo. Ei ihan mitätön taito!

Itse asiassa, siat päihittävät koirat päättelykyvyssään. Tästä hyvä esimerkki on, että siat oppivat pelaamaan tietokonepelejä. Jo useissa kokeissa on havaittu, että siat osaavat käyttää peliohjainta tietyn tavoitteen saavuttamiseksi ruudulla. Tämä siitäkin huolimatta, että heidän näkökykynsä on varsin rajallinen ja kehonsa kömpelö.

Haistelu on sikojen tapa tutkia maailmaa. Kärsä onkin herkkä työkalu!

Sikojen aistimaailma

Sikojen tärkein aisti on hajuaisti.  He käyttävät sitä paitsi ruoan haussa, myös toistensa tunnistamiseen. Porsaat oppivat emonsa hajun jo elämänsä ensimmäisinä tunteina ja pyrkivät sitä kohti. He myös oppivat tunnistamaan toisensa hajun perusteella. Mikä huiminta, siat voivat jopa tunnistaa toistensa tunnetiloja hajujen kautta!

Siat ovat hakoja myös kuulemisessa. Siinä, missä ihmisten kuulokyky yltää vain 20 000 hertsiin asti, siat pystyvät kuulemaan yli 40 000 hz ääniä eli ns. ultraääniä.

Kieli ja kommunikaatio

Siat kommunikoivat keskenään erilaisin äänin ja elein. Emakot tunnistavat omien porsaidensa äänet eli pystyvät äänten perusteella tietämään, mitkä porsaista kuuluvat heille. Porsaat ja emot keskustelevatkin erityisen paljon. Mikäli heidät erotetaan, molemmat kutsuvat toisiaan kovaäänisesti. Mitä pidempään erottaminen kestää, sen enemmän molemmat osapuolet huutavat toistensa perään. 


  • Tutkimus osoittaa:

    Sioilla on tunnistettu olevan ainakin 20 erilaista merkkiääntä toisilleen.
    Tutkittua eläinasiaa.

Sioilla on tunnistettu olevan ainakin 20 erilaista merkkiääntä toisilleen. Niillä siat viestivät toisilleen esimerkiksi identiteettiään, sijaintiaan, kokoaan, tunnetilojaan ja motivaatioitaan. Eleet ovat viestinnän tärkeä tuki: esimerkiksi äkillinen paikoilleen jäätyminen viestii stressistä ja pelosta. Myös hajut ovat oleellinen osa sikojen kommunikaatiota, ja niiden avulla siat esimerkiksi tunnistavat toisen yksilön henkilöllisyyden, tunnetiloja ja lisääntymiskyvyn.

Siat oppivat ymmärtämään myös ihmisten ääniä ja eleitä. Eräässä kokeessa siat oppivat nopeasti seuraamaan ihmisten puhetta ja eleitä löytääkseen piilossa olevan herkkupalan. Erityisesti lemmikkinä pidetyt siat etsivätkin ihmisiltä apua vaikeissa tilanteissa.

Siat oppivat eri esineisiin viittaavia sanoja ja eleitä (kuten ”pallo”) ja sanojen yhdistelmiä, kuten ”hae pallo”. Siat oppivatkin ihmisten kommunikaatiota – aivan kuten koirat.

Siat oppivat myös ihmissanoja.

Jokainen sika on omanlaisensa persoona

Siat ovat tutkitusti persoonallisia, aivan kuten ihmiset. Tämä tarkoittaa, että heillä on verrattain pysyviä luonteenpiirteitä, kuten ujous tai avoimuus uusille asioille. Tutkimuksen mukaan jo nuoret porsaat ovat persoonallisia: jotkut ovat esimerkiksi rohkeampia, uteliaampia ja sosiaalisempia kuin toiset.

Jokainen sika on siis omanlaisensa persoona!

Siat ovat persoonallisia: yksi on ujo, toinen rohkea, kolmas taas johtajaluonnetta.

Äidinrakkautta

Kesysioilla on vastaavia vanhemmuuteen liittyviä käyttäytymispiirteitä kuin villisioilla. Näihin lukeutuu emakoiden voimakas tarve rakentaa pesä ja hoivata porsaita.

Emakot ja porsaat kiintyvät toisiinsa ahkeran vuorovaikutuksen kautta. Tähän sisältyy ääntely eli vaikkapa rohkaisevat röhkäykset, haistelu ja lempeä töniminen. Emakon aktiivinen ääntely pitää porsaat lähellä emoa, ja porsaat etsivät jatkuvaa kontaktia emoonsa. 

Sikaemon ja porsaan suhde onkin erittäin tiivis, lämmin ja läheinen.

Emon ja poikasen suhde on tiivis ja läheinen.

Tunteelliset possut

Sioilla on samoja perustunteita kuin ihmisilläkin, aina pelosta iloon. He osoittavat näitä erilaisin elein. Pelko saa heidät pakenemaan, virtsaamaan ja kiljumaan, kun taas ilo herättää heissä leikkieleitä kuten hyppelyä. 

Tiesitkö, että siat reagoivat musiikkiin tunteellisesti? Harmoninen musiikki herättää sioissa tutkitusti merkkejä tyytyväisyydestä, leikkisyydestä, sosiaalisuudesta ja onnellisuudesta, kun taas epäharmoninen musiikki herättää esimerkiksi pelkoa. Tämä paljastaa, että siat ovat tunne-elämältään herkkiä olentoja.

Siat osoittavat myös kykyä kokea optimismia ja pessimismiä. Karuissa olosuhteissa kasvaneet siat ovat tutkitusti pessimistisiä, kun taas virikkeitä täynnä olevissa olosuhteissa kasvaneet siat suhtautuvat uusiin asioihin optimistisesti. Mitä luonnollisemmin sika saa elää, ja mitä vähemmän hän altistuu vahingollisille asioille, sen optimistisempi hänestä siis tulee.

Sioista tulee optimistisia, jos heillä on rikas kasvuympäristö. Valitettavasti se on harvinaisuus.

Empaattinen sika

Sioilla on todettu empatian esiastetta eli tunnetarttuvuutta. Yhden sian tunteet tarttuvat siis muihin. Koetilanteissa onkin havaittu, että kun joukko sikoja altistetaan pelolle tai ilolle, näitä tarkkailevat siat (jotka eivät itse altistu pelon ja ilon alkuperäiselle lähteelle) alkavat osoittaa samoja tunnereaktioita. Toisin sanoen, tunteet ovat tarttuneet heihin.

Siat myös osoittavat hädän merkkejä havaitessaan pulassa olevan lajitoverin. Eräässä kokeessa porsaille aiheutettiin stressiä pitämällä näistä kiinni. Kun toinen porsas havaitsi kaverin olevan hädässä, tämä alkoi itsekin osoittaa hädän merkkejä (kuten paikoilleen jäätymistä). 

Siat jakavat tunteita ja kykenevät empatiaan.

Eikä siinä vielä kaikki. Siat nimittäin auttavat hädässä olevia lajikumppaneita! 

Tutkijat ovat raportoineet videolle taltioidusta koetilanteesta, missä aikuinen villisikaemakko veti häkin ovea kiinni pitävän puukappaleen irti vapauttaakseen häkistä kaksi nuorta porsasta. Puukappaleen vaikutus ovimekanismiin vaati pitkällistä päättelyä. Emakko kuitenkin reagoi vaikeassa tilanteessa nopeasti ja päättäväisesti, mikä tutkijoiden mukaan paljasti paitsi vahvaa pro-sosiaalisuutta, myös poikkeuksellista ongelmanratkaisutaitoa. 

Siat ovat toisiaan auttavia, empatiaan pystyviä olentoja.

Tutkijat myös pitävät luultavana, että kyseinen emakko koki tilanteessa empatiaa: hän paitsi osoitti fysiologisia hädän merkkejä, jotka resonoivat porsaiden kokeman hädän kanssa, myös pyrki auttamaan porsaita. 

Tämä ei ole ihme. Villisioilla on monitahoinen sosiaalinen elämä, johon kuuluu voimakkaat kiintymyssuhteet muiden kanssa. Tutkimus osoittaa, että he paitsi muodostavat sosiaalisia siteitä, myös tekevät yhteistyötä ja auttavat toisiaan esimerkiksi porsaiden hoidossa. Jotkut tutkijat väittävätkin, että sikojen voimakas sosiaalisuus tarjoaa pohjan sille, että siat kykenevät empatian eri muotoihin. 

Siat ovat siis toisiaan auttavia, empatiaan pystyviä olentoja. Tämä pätee myös kesysikoihin. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että nähdessään jumiin ja eristyksiin jääneen lajitoverin, valtaosa sioista koettaa vapauttaa tämän muiden luokse. Mitä selvemmin siat havaitsivat, että kaveri on eristyksissä, sen nopeammin ja päättäväisemmin he vapauttivat tämän. Jos siis eristyksissä oleva sika esimerkiksi kiljui hädästä, muut tulivat nopeasti apuun.

Siat pysyvät yhdessä ja auttavat toisiaan.

Leikkisät possut

Siat ovat leikkisiä eläimiä! Leikki auttaa porsaiden kognitiivista ja fyysistä kehitystä, ja siat myös ylläpitävät sosiaalisia suhteita leikin avulla. Itse asiassa leikki on tutkijoiden mukaan sikojen hyvinvoinnille välttämätöntä. Se on tärkeää erityisesti nuorille sioille eli porsaille.

Siat ylläpitävät sosiaalisia suhteita leikin avulla.

Sikojen leikki muistuttaa koirien vastaavaa ja koostuu esimerkiksi painista, jahtaamisesta, hyppelystä, riehumisesta, juoksupyrähdyksistä, esineiden (kuten pallojen tai keppien) kantamisesta ja jahtaamisesta, tönimisestä ja joskus ihan vain lempeästä kosketuksesta. 

Porsaat leikkivät paljon, aivan kuten koiranpennut.

Rikas ja moninainen ympäristö stimuloi leikkiä, mistä syystä leikki on vähäisempää eläinteollisuuden karuissa olosuhteissa. Eräässä kokeessa havaittiinkin, että tuotannolle tyypillisissä olosuhteissa porsaat leikkivät selvästi vähemmän kuin rikastetuissa, virikkeitä sisältävissä olosuhteissa. Saman tutkimuksen mukaan leikki lisäsi porsaiden hyvinvointia, mitä nämä osoittivat erilaisilla tyytyväisyyttä ja intoa tarkoittavilla eleillä.



ÄLYKKÄITÄ, VAHVASTI TUNTEVIA YKSILÖITÄ
Siat ovat siis varsin älykkäitä yksilöitä, joilla on vahva tunnemaailma. On huikeaa voida jakaa tämä planeetta heidän kanssaan! Jokainen possu onkin hyvän kohtelun ja pitkän elämän arvoinen.


Klikkaa lähdeluettelo auki ja tutki lisää:

Andersson A, Äänismaa R, Huusko J, Jensen P. (2011). Behaviour of European wild boar (Sus scrofa) in connection with farrowing in an enclosure. Mammalian Biology—Zeitschrift für Säugetierkunde, 76(3):332–8.

Bensoussan S, Cornil M, Meunier-Salaün MC, Tallet C. (2016). Piglets Learn to Use Combined Human-Given Visual and Auditory Signals to Find a Hidden Reward in an Object Choice Task. PLoS One, 11(10):e0164988. 

Bolhuis, Elizabeth, Oostindjer, M., Hoeks, C. W., de Haas, E. N., Bartels, A. C., Ooms, M., & Kemp, B. (2013). Working and reference memory of pigs (Sus scrofa domesticus) in a holeboard spatial discrimination task: the influence of environmental enrichment. Animal cognition, 16(5), 845-850.

Broom, Donald & Brunel, Hilana & Moynihan, Kiera. (2009). Pigs learn what a mirror image represents and use it to obtain information. Animal Behaviour, 78. 1037-1041. 10.1016/j.anbehav.2009.07.027. 

Brown SM, Klaffenböck M, Nevison IM, Lawrence AB. (2015). Evidence for litter differences in play behaviour in pre-weaned pigs. Appl Anim Behav Sci., 172:17-25. 

Cerbulis, Inga (1994). Cognitive abilities of the domestic pig (Sus scrofa). Ohio State University, Master’s thesis.

Cordoni, G., Comin, M., Collarini, E. et al. (2023). Domestic pigs (Sus scrofa) engage in non-random post-conflict affiliation with third parties: cognitive and functional implications. Anim Cogn, 26, 687–701. 

Croney CC, Boysen ST.  (2021). Acquisition of a Joystick-Operated Video Task by Pigs (Sus scrofa). Front Psychol., 12:631755.

Douglas, Catherine & Bateson, Melissa & Walsh, Clare & Bédué, Anaïs & Edwards, Sandra. (2012). Environmental enrichment induces optimistic cognitive biases in pigs. Applied Animal Behaviour Science, 139: 65-73. 

Giuffra E, Kijas JM, Amarger V, Carlborg O, Jeon JT, Andersson L. (2000). The origin of the domestic pig: independent domestication and subsequent introgression. Genetics, 154(4):1785-91. 

Goumon S, Špinka M. (2016). Emotional contagion of distress in young pigs is potentiated by previous exposure to the same stressor. Anim. Cogn. 19, 501-511. 

Goursot C, Düpjan S, Kanitz E, Tuchscherer A, Puppe B, Leliveld LMC. (2019). Assessing animal individuality: links between personality and laterality in pigs. Curr Zool. 65(5):541-551. 

Heffner RS, Heffner HE. (1990). Hearing in domestic pigs (Sus scrofa) and goats (Capra hircus). Hear Res.,48(3):231-40. 

Held, Suzanne & Baumgartner, Johannes & Kilbride, A & Byrne, Richard & Mendl, Michael. (2005). Foraging behaviour in domestic pigs (Sus scrofa): Remembering and prioritizing food sites of different value. Animal cognition. 8. 114-21. 

Illmann, Gudrun, Lars Schrader, Špinka, M., & Pavel Šustr. (2002). Acoustical Mother-Offspring Recognition in Pigs (Sus Scrofa domestica). Behaviour, 139(4), 487–505. 

Imfeld, Sabrina & Wezemael, Lea & Stauffacher, Markus & Gygax, Lorenz & Hillmann, Edna. (2011). Do pigs distinguish between situations of different emotional valences during anticipation?. Applied Animal Behaviour Science, 131. 86-93. 

Horback, Kristina. (2014). Nosing Around: Play in Pigs. Animal Behavior and Cognition, 1: 186-196. 

Jensen P. (1986). Observations on the maternal behaviour of free-ranging domestic pigs. Applied Animal Behaviour Science, 16(2):131–42.

Kaminski, G., Brandt, S., Baubet, E. & Baudoin, C. (2005). Life-history patterns in female wild boars (Sus scrofa): Mother-daughter postweaning associations. Can. J. Zool., 83: 474–480.

Laughlin, Kirsty & Mendl, Michael. (2000). Pigs shift too: Foraging strategies and spatial memory in the domestic pig. Animal behaviour, 60. 403-410. 

Marino, L., & Colvin, C. M. (2015). Thinking pigs: A comparative review of cognition, emotion, and personality in Sus domesticus. International Journal of Comparative Psychology, 28(1), Article 23859. 

Masilkova M, Ježek M, Silovský V, Faltusová M, Rohla J, Kušta T, Burda H. (2021). Observation of rescue behaviour in wild boar (Sus scrofa). Sci. Rep. 11, 16217.

Mendl, M.; Held, S.; Byrne, R.W. (2010). Pig cognition. Current Biology, 20(18), R796-R798.

Mendl, Michael & Randle, Kate & Pope, Stuart. (2002). Young female pigs can discriminate individual differences in odours from conspecific urine. Animal Behaviour, 64. 97-101. 

Morrow-Tesch J, McGlone JJ. (1990). Sources of maternal odors and the development of odor preferences in baby pigs. J Anim Sci., 68(11):3563-71. 

Moscovice, Liza & Eggert, Anja & Manteuffel, Christian & Rault, Jean-Loup. (2023). Spontaneous helping in pigs is mediated by helper’s social attention and distress signals of individuals in need. Proceedings of the Royal Society B. 290. 10.1098/rspb.2023.0665.

Ocepek M, Andersen IL (2018) Sow communication with piglets while being active is a good predictor of maternal skills, piglet survival and litter quality in three different breeds of domestic pigs (Sus scrofa domesticus). PLoS ONE 13(11): e0206128.

Ocepek M, Andersen IL. (2017). What makes a good mother? Maternal behavioural traits important for piglet survival. Applied Animal Behaviour Science, 193(Supplement C):29–36.

Pérez Fraga Paula, Lehoczki Fanni and Andics Attila (2025). Companion pigs alternate orientation between humans and snout-inaccessible targets. R. Soc. Open Sci.12242178.

Podgórski, T., Lusseau, D., Scandura, M., Sönnichsen, L. & Jȩdrzejewska, B. (2014). Long-lasting, kin-directed female interactions in a spatially structured wild boar social network. PLoS ONE 9, e99875.

Reimert I, Bolhuis JE, Kemp B, Rodenburg TB. (2013). Indicators of positive and negative emotions and emotional contagion in pigs. Physiol Behav., 109:42-50. 

Root-Bernstein, Meredith & Narayan, Trupthi & Cornier, Lucile & Bourgeois, Aude. (2019). Context-specific tool use by Sus cebifrons. Mammalian Biology, 98. 10.1016/j.mambio.2019.08.003. 

Roy, Rayappan Cyril & Roy, Selvi. (2019). Swine Communication. Teoksessa Vonk J., Shackelford T. (toim.) Encyclopedia of Animal Cognition and Behavior. Springer.

Spinka, M. et al. (1998). ”Do domestic pigs prefer short-term to medium-term confinement?”. Applied Animal Behaviour Science 58:3, 221-232. 

Steinerová, K., Parker, S. E., Brown, J. A., & Seddon, Y. M. (2024). The promotion of play behaviour in grow-finish pigs: the relationship between behaviours indicating positive experience and physiological measures. Applied Animal Behaviour Science, 275, 106263.

Tallet, C., & Brajon, S. (2024). Pig-human interactions: Creating a positive perception of humans to ensure pig welfare. Teoksessa Advances in pig welfare (pp. 409-428). Woodhead Publishing.

Weary, D. M., Ross, S., & Fraser, D. (1997). Vocalizations by isolated piglets: a reliable indicator of piglet need directed towards the sow. Applied Animal Behaviour Science, 53(4), 249-257.

Wehr, Nathaniel. (2021). Historical range expansion and biological changes of Sus scrofa corresponding to domestication and feralization. Mammal Research, 66. 1-12. 10.1007/s13364-020-00534-7.

Velarde, A, Cruz, J, Gispert, M, Carrión, D, de la Torre, RJ, Diestre, A, et al. (2007). Aversion to carbon dioxide stunning in pigs: effect of carbon dioxide concentration and halothane genotype. Anim Welf. 16:513–22.

Zapata Cardona, J., Ceballos, M.C., Tarazona Morales, A.M. et al. (2022). Music modulates emotional responses in growing pigs. Sci Rep 12, 3382. 

https://www.msdvetmanual.com/behavior/behavior-of-production-animals/behavior-of-swine#Social-Behavior_v101585263



Jos haluat tukea kampanjaa ja parantaa sikojen ja muiden eläinten hyvinvointia, voit lahjoittaa helposti tästä.


Lue myös nämä aiemmin julkaistut jutut:

Porsaita

Pidämme asetusta, joka kumoaisi porsaiden kirurgisen kastraation kiellon, erittäin vastuuttomana. Nähdäksemme sitä ei tule hyväksyä.

Lue kannanotto


Pieni possu kurkottaa kohden kameraa.

Suomalainen joulupöytä elää murroksessa ja kinkun tilalle valitaan yhä useammin muita ruokia.

Lue kyselytutkimuksen tiedote