Kuvataiteilija Terike Haapojan tuore hanke [Against] Animal Capitalism kysyy, miksi eläintuotantoa harjoitetaan tavalla, jota suurin osa ihmisistä ei voi moraalisesti hyväksyä. Mikä on se mekanismi, joka vaatii jatkuvasti kasvavaa eläintuotantoa, ja kuinka siihen olisi mahdollista vaikuttaa.
Laura Gustafsson: Olet hiljattain lanseerannut [Against] Animal Capitalism -hankkeesi nettisivut. Kyseessä on pitkäkestoinen taidetta ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä projekti, jossa eläinkysymystä tarkastellaan kapitalistisen tuotannon kautta. Et ole tekemässä vain yhtä yksittäistä teosta eikä kokonaisuus rajoitu taiteen alueelle. Onko eläinkapitalismihankkeellasi jokin päämäärä vai mikä on sen tapa olla maailmassa?
Terike Haapoja: Nettisivu on ikkuna tutkimukseeni, jossa tarkastelen eläintä tuotannon ja talouden näkökulmasta. Sivujen kautta tuon yhteen erilaisia kirjoittajia, taiteilijoita ja muita tekijöitä.
Kokonaisuutena eläinkapitalismihanke hyödyntää poliittisen liikkeen muotoa. Lainaan vasemmistolaisen 1800–1900-luvun poliittisen liikehdinnän ja kampanjoinnin muotokieltä, johon kuuluvat manifestit, pamfletit, liput ja julisteet. 1800-luvulla syntynyt sosialismi oli ihmiskeskeistä, sillä se ponnisti humanismin perinteistä. Samaan aikaan nousivat kuitenkin myös luonnonsuojeluaate ja eläinsuojeluliike. Vielä silloin niillä on saattanut olla yhteys sosialistiseen liikkeeseen, mutta aatteet ovat sittemmin erkaantuneet toisistaan. Ajattelen, että nyt kun tiedämme niin paljon enemmän muista eläimistä, siitä, miten he ajattelevat, tuntevat ja kokevat, ja kun alamme vihdoin ymmärtää, miten suuressa roolissa he ovat maailmamme rakentamisessa, olisi aika luoda posthumanismin ja eläintutkimuksen informoima uusi sosialistinen liike, joka näkee toisenlajiset eläimet osana liikettä. Ihanteellisin muoto projektille olisi tietysti monilajinen vallankumous ja systeeminen muutos.
Ihanteellinen muoto olisi monilajinen vallankumous ja systeeminen muutos.
LG: On usein järkevää määritellä keskeiset käsitteet. Mihin viittaat eläimellä? Entä kapitalismilla?
TH: Eläin on kiinnostava käsite, koska se ei oikeastaan tarkoita mitään ja se voi tarkoittaa mitä tahansa, mitä sen kulloinkin halutaan tarkoittavan. Arkikielessähän eläimellä viitataan toisenlajisiin eläimiin, eli se käsittää kissat, koirat ja muut. Eläimyys voidaan mieltää myös biologisesti. Eläinkunta kattaa kaikki eläimet, ihminen mukaan lukien. Kolmas tapa ajatella eläin on nähdä se käsitteenä, joka määrää olennon paikan ihmiskeskeisessä hierarkiassa. Mitä enemmän joku on eläin, sitä kauempana hän on täysivaltaiset oikeudet omaavasta ihmisestä. Kaikki nämä merkitykset ovat usein läsnä arkipuheessa eikä niitä juurikaan erotella toisistaan.
Kapitalismilla tarkoitan markkinatalousjärjestelmää, jossa tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa. Työläiset, jotka eivät omista tuotantovälineitä myyvät työtään rahaa vastaan, ja joutuvat ostamaan elämää ylläpitävät hyödykkeet markkinoilta. Työnsä kautta työläiset tuottavat pääomalle lisäarvoa, kun kapitalisti maksaa työstä vähemmän kuin mitä se tuottaa.
Eläinkapitalismi
TH: [Against] Animal Capitalism on suunnattu erityisesti vasemmistolaiselle poliittiselle kentälle. Haluan saada perinteisesti ihmiskeskeisen vasemmiston näkemään eläimen ja eläinkysymyksen keskeisyyden antikapitalistiselle työlle. Tässä perinteessä Karl Marxin kapitalismin kritiikki on keskeinen teoreettinen lähtökohta. Perinteisessä marxilaisessa talousteoriassa ajatellaan kapitalistisilla suhteilla tuotannon sisäisiä suhteita eli sitä, miten kapitalisti riistää työläistä eikä maksa hänelle sitä korvausta, mikä työstä kuuluisi, sekä markkinasuhdetta, eli sitä, että kuka tahansa voi myydä työtään kelle tahansa tai ostaa markkinoilta mitä tahansa. Lisäksi on suhteita, joita ei pidetä kapitalistisina suhteina, vaan osana ympäröivää maailmaa. Näihin kuuluu yhtälailla luonnon hyötykäyttö kuin vaikkapa se, että naiset hoivaavat lapsia ilmaiseksi.
Nyt kun alamme vihdoin ymmärtää, miten suuressa roolissa muut eläimet ovat maailmamme rakentamisessa, olisi aika luoda uusi sosialistinen liike, joka näkee heidät osana liikettä.
Eläinkapitalismilla tarkoitan sitä, että eläinten työ on voimakkaasti läsnä tuotannon arvonmuodostuksessa ja eläimet osallistuvat kapitalistisiin suhteisiin, vaikkeivät varsinaisesti toimikaan markkinoilla ostamalla hyödykkeitä tai myymällä työtään. Ensinnäkin, maailma, jossa elämme on kirjaimellisesti eläinten työllään tekemä. Toiseksi, eläinten kehojen mahdollisuudet vaikkapa tuottaa maitoa, lihaa, rasvaa, tai tehdä erilaisia voimaa vaativia töitä ovat olleet keskeisiä kapitalistisen yhteiskunnan eri vaiheiden kehitykselle. Kolmanneksi, näistä syntynyt nykyinen teollinen eläintuotanto on yksi suurimpia ilmastonmuutoksen ja lajikadon aiheuttajia. Neljänneksi väitän että kapitalismi tuottaa ihminen–eläin-erontekoa, joka mahdollistaa työn riistämisen eri tavat.
Neljäs kohta haastaa perinteisesti eläinoikeusliikkeessä vallitsevaa ajatusta siitä että kapitalismi perustuu spesismiin. Näen hankkeessani ihmisen eläimenä eläinten joukossa. Kapitalismi hyödyntää nimenomaan eläimen kykyjä: kykyä tuottaa jälkeläisiä, tehdä monotonista työtä, kykyä kantaa tai työntää tai uuttaa. Nämä kyvyt, olivatpa ne ihmisen tai muun eläimen, voidaan valjastaa työntekoon ja sitä kautta lisäarvon tuottamiseen. Toisin sanoen tukkia voidaan panna vetämään nainen, härkä tai kone, riippuen siitä, mikä sattuu milloinkin olemaan taloudellisesti kannattavinta.
Eläimellistäminen on tärkeä väline rakennettaessa eroa työn eri kategorioiden välille. Rasismi tai seksismi nivoutuvat eläimen käsitteeseen niin, että osa ihmisistä voidaan työntää varsinaisen talouden ulkopuolelle ja leimata heidän työnsä ei-tuottavaksi, vaikka koko talous lepää heidän panoksensa varassa. Historioitsija ja aktivisti Silvia Federici kirjoittaa siitä, miten vaikkapa sukupuolijako synnytettiin kapitalistiseen järjestelmään puskemalla naiset koteihin ja miehet palkkatöihin ja tekemällä naisten työstä näkymätöntä, koska se ei ole palkattua. Monet rodullistavan kapitalismin tutkijat ovat kirjoittaneet siitä, miten rodullistamalla tehdään jakolinjoja vapaiden ja palkallisten, ja ei-vapaiden ja vapaasti riistettävissä olevien työväen edustajien välillä. Samalla tavalla eläinten työ on tehty näkymättömäksi, esitetty jonain, mitä eläimet tekevät muutenkin. Ikään kuin jokaisessa eläimessä olisi pieni luonnon hana, josta pulppuaa vapaasti hyödynnettävää ainetta. Missään näistä tapauksista ei nähdä, että tilanne on tuotettu aktiivisesti.
Eläimen käsitteen tuominen mukaan kapitalismin analyysiin ei ole tärkeää vain sen takia, että näkisimme miten eläimiä hyödynnetään kapitalismissa, vaan myös siksi, että eläintutkimuksen näkökulma täydentää kapitalismin analyysia. Emme pysty ymmärtämään, miten talousjärjestelmämme toimii, ellemme ymmärrä, miten olennaista osaa eläimyys, eläinruumiin hyödyntäminen ja eläimellistäminen siinä esittävät. Ja jos emme ymmärrä talousjärjestelmän toimintamallia, meiltä jää olennainen osa koko yhteiskunnallisesta rakennelmastamme pimentoon.
Emme ymmärrä, miten talousjärjestelmä toimii, ellemme ymmärrä, miten olennaista osaa eläimyys, eläinruumiin hyödyntäminen ja eläimellistäminen siinä esittävät.
LG: Miksi on mielekästä huomioida markkinatalous tarkastellessa toisenlajisia eläimiä ja heidän asemaansa yhteiskunnassa?
TH: Eläinoikeusliike on aina kritisoinut eläintuotantoa, mutta eläinoikeusajattelussa on yleensä otettu lähtökohdaksi kokijan eli eläimen itsensä näkökulma: koska eläimillä on tiettyjä kykyjä tai ominaisuuksia, on väärin aiheuttaa heille kärsimystä ja rajoittaa heidän vapauttaan.
Marx tarkastelee Pääoma-teoksessaan kapitalismia kapitalismin omasta näkökulmasta: tuotantojärjestelmää pyritään analysoimaan hahmottamalla, miten systeemi näkee itsensä. Oma tutkimukseni lähtee samasta ajatuksesta. Kiinnitän huomion siihen, mikä on se mekanismi, joka vaatii jatkuvasti laajenevaa, valtavaa eläintuotantoa.
Politiikan teoreetikko Dinesh Wadiwelin mukaan kapitalistinen talousajattelu ja antroposentrinen maailmankuva tuottavat yhdessä olosuhteet eläinten massiiviselle hyväksikäytölle. Itselleni on ollut tärkeää oivaltaa, miten paljon tuotannon lainalaisuudet vaikuttavat eläinten hyväksikäyttöön. Materiaaliset olosuhteet luovat tietynlaista maailmaa, ja moraalinen oikeutus sille, miksi asiat ovat, kuten ovat, keksitään jälkijättöisesti – eikä niinkään toisinpäin. Jos siis perinteisessä valistuskriittisessä eläinoikeusteoriassa tartutaan ihmiskeskeiseen ideologiaan, niin itse lähden purkamaan vyyhtiä materiaalisista olosuhteista käsin.
Kapitalistinen talousajattelu ja antroposentrinen maailmankuva tuottavat yhdessä olosuhteet eläinten massiiviselle hyväksikäytölle.
LG: Vaikka taloudellinen näkökulma on niin keskeinen toisenlajisten eläinten elämään ja kuolemaan vaikuttava tekijä, se jää helposti syrjään eläinoikeuskeskustelussa. Itse arvelen sen johtuvan siitä, että talousjärjestelmä tuntuu liian ylivoimaiselta ja ehkä abstraktilta vastukselta. Maailmankuvaan vaikuttaminen on sen rinnalla ikään kuin pikkujuttu.
Yksilökeskeisyys on osa ongelmaa
TH: Eläinoikeusliikkeessä on ollut etualalla uskomus, että kun kaikki ovat vegaaneja, markkinoiden on pakko muuttua ja eläintuotanto kuihtuu. Tämä saa ilmiön näyttämään yksilön ongelmalta, jolloin pyritään luonnollisesti vaikuttamaan yksilön valintoihin, empatiaan ja eläinsuhteeseen. Olisi hyvä muistaa, että ajatus kulutusvalintojen merkityksellisyydestä on markkinatalouden oma oppi.
Keskittyminen yksilöön myös heikentää poliittisen yhteistoiminnan mahdollisuuksia. Tarvitaan perinteistä puoluepoliittista järjestäytymistä. Eläinten paikkaa talousjärjestelmässä on pystyttävä analysoimaan rakenteellisella eikä vain empatian tai ihmiskuvan tasolla.
Ajatus kulutusvalintojen merkityksellisyydestä on markkinatalouden oma oppi.
LG: Yksilökeskeisyys on osa ongelmaa. Kapitalismihan on alusta asti pyrkinyt hajottamaan yhteisöt, yhteisomistuksen, kaiken yhteisen ylipäätään. Mitä pienemmissä yksiköissä ihmiset toimivat, sitä voimattomampia he ovat systeemiä vastaan. Meidän täytyy yhtyä!
Uskotko, että toisenlajisten eläinten – tai eri tavoin eläimellistettyjen ihmisten – asemaa on mahdollista parantaa nykyisen talousjärjestelmän puitteissa? Voimmeko tyytyä mihinkään vallankumousta vähäisempään?
TH: En usko, että kapitalismin sisällä pystytään muuhun kuin rajalinjojen liikutteluun. Nyt meillä on hyvin puettuja ja hammashoidon saaneita koiria, jotka syövät rääkättyjen eläinten ruhoista tehtyjä makupaloja päivät pitkät. En ajattele että tämä on ilmaus ristiriitaisesta eläinsuhteesta – päinvastoin. Elämme monilajisissa yhteisöissä, joissa jokaiseen luokkaan kuuluu ihmisiä ja toislajisia. Voi olla, että tunnemme yhteenkuuluvuutta enemmän luokan kuin lajin, sukupuolen tai etnisyyden perusteella. Toisaalta lemmikitkin ovat hyödykkeitä, joita tuotetaan kuin mitä tahansa tuotteita. Elisa Aaltola totesi taannoin, kuinka eläinlääkäriasemien monopolisoituminen nostaa hoitojen hintoja niin, että voi olla halvempaa heittää lemmikki pois ja ostaa uusi. Tämä oli minulle valaiseva havainto, sillä näinhän tapahtuu kaikkien hyödykkeiden kohdalla, koska juuri tuotanto, jopa liikatuotanto, tuottaa voittoa.
LG: Eläinoikeusakatemian ensimmäinen tiedeteema oli ”Miltä maailma näyttäisi, jos eläinoikeudet toteutuisivat”. Jos eläinoikeudet ajatellaan sananmukaisesti muunlajisten eläinten perusoikeuksina, ne merkitsisivät toteutuessaan lyhyesti sanottuna sitä, että heitä ei saa vangita, heidän sukupuolielämäänsä ei saa kajota eikä heitä saa tappaa. Nämä asiat siis kiellettäisiin ja sitä myöten eläintuotanto muuttuisi mahdottomaksi. Taloudellehan tällä olisi järisyttävät vaikutukset, sillä teollisuudelta katoaisi merkittävä ilmainen resurssi. Millainen talousjärjestelmä voisi olla toimiva?
TH: Filosofi ja poliittinen teoreetikko Nancy Fraser on esittänyt ajatuksen siitä, että kaiken tuotannon pitäisi maksaa omat kustannuksensa: raaka-aineet, työ, kompensoida tuho ympäristölle ja näin edespäin. Silloinhan kukaan ei tekisi voittoa, joka onkin itse asiassa täysin abstrakti käsite, kun sen rinnalla tarkastellaan tuhoa, jonka nykyinen järjestelmä jättää jälkeensä.
Perinteinen sosialismi ei sulje pois luonnon ja eläinten hyötykäyttöä, vaan ajatellaan että kun ihmiset omistavat tuotantovälineet, he voivat yhdessä päättää, mitä voitolla tehdään tai tarvitseeko sitä edes tuottaa. Jos eläimet siis yhä nähtäisiin osana tuotantovälineitä, ei heille olisi suurta eroa siinä riistäisikö heitä kapitalisti vai sosialisti.
Eläimille ei ole suurta eroa siinä riistääkö heitä kapitalisti vai sosialisti.
Nähdäkseni tarvitsemme monilajisen sosialistisen liikkeen, jonka pyrkimyksenä on niin eläinten kuin ihmistyöväestönkin täydellinen vapauttaminen omistussuhteista. Jotkut tutkijat ovat pohtineet olisiko mahdollista työllistää eläimiä vapaina työntekijöinä, joille pitäisi sitten maksaa jonkinlaista korvausta. Tämä luonnollisesti sulkisi pois kaiken tappamiseen ja muuhun ei-suostumukselliseen ”työhön” liittyvän toiminnan, eli tällainen työ olisi väistämättä hyvin marginaalista.
Vihreään kapitalismiin en usko, koska kapitalismiin on sisäänkirjoitettu jatkuvan kasvun periaate, mikä taas ei yhden planeetan puitteissa onnistu.
Eläintuotantoa ei aja kysyntä
LG: Talous nojaa siihen, että eläinkehoja voi hyödyntää ilmaiseksi, mutta toisaalta ilmaisuuskin on harha. Vaikka eläimille itselleen ei tarvitse maksaa, eläintuotanto sinänsä on kallista. Onkin aivan oma eriskummallinen sosialistinen projektinsa, miten jopa erittäin tappiollista eläintuotantoa, kuten turkistarhausta, tuetaan yhteisin verovaroin. Puhuit siitä, että muutoksen pitäisi syntyä poliittisen päätöksenteon kautta: tarvittaisiin päätöksiä siitä, että voitontavoittelua eläintuotannon keinoin ei enää tueta.
TH: On tärkeää kysyä, millä tavalla eläinteollisuus tuottaa voittoa. Valtiontuet mahdollistavat sen, että luonto ja muut olennot ovat ilmaiseksi käytettävissä ja ympäristöhaitat voi ulkoistaa yhteiskunnalle.
Dinesh Wadiwelin mukaan eläin on ihan omanlaisensa olento tuotantonäkökulmasta. Eläin tulee sisään raaka-aineena, jonka jälkeen tuotantoprosessi on sitä, että eläin itse työstää omaa ruumistaan esimerkiksi kasvattamalla massaansa. Eläin siis itse kasvattaa kehonsa lisäarvoa, joka realisoidaan kun eläin teurastetaan. Tämän jälkeen ihminen työstää kuollutta ruumista ja tuottaa työllään uuden kerroksen lisäarvoa. Osin juuri eläimen tekemän työn takia eläintuotanto on niin tuottavaa verrattuna moneen muuhun tuotannon alaan. Eläintuotantoa ei aja siis niinkään kysyntä, vaan tuotannon omat lainalaisuudet.
Ihmisethän eivät syö lihaa siksi, että he olisivat lihanhimoisia, vaan siksi, että lihan syöminen on tehty niin halvaksi. Liha on halpaa paitsi eläinten työn ja tukien takia, myös siksi että kaikki eläimessä käytetään luita ja ulostetta myöten. Eläinperäistä ainesta on kaikkialla, kirjoissa, betonissa, lääkkeissä. Eläintuotannon alasajo edellyttää paljon enemmän kuin vegaanista ruokavaliota. Siksi poliittinen antikapitalistinen vaikuttaminen on niin tärkeää.
LG: Vegaaniuden ideahan on boikotissa, siinä että äänestetään lompakolla ja vedetään omien kulutusvalintojen kautta tuki pois eläintuotteilta. Boikottikin silti yhä on talousjärjestelmän mukana toimimista. Koen silti, että vegaanius on vähintä, mitä voi tehdä. Näen sen enemmän henkisiin arvoihin liittyvänä valintana kuin taloudellisiin toimijoihin vaikuttavana tekona. Se on poikkiteloin asettumista vallitsevaa markkinalogiikkaa ja sen nihilismiä vastaan. Mutta se tuntuu aika voimattomalta. Voiko yksilö tehdä muuta kuin istua apaattisena ja odottaa, että markkinatalous kaatuu omaan mahdottomuuteensa?
TH: Emme voi sulkea tehtaita, ellemme omista niitä. Kun tuotantovälineet saadaan ihmisten yhteisomistukseen, on kyettävä demokraattisesti päättämään, mitä niillä tehdään. Tällöin tulee todella tärkeäksi keskustella siitä ideologiasta ja arvopohjasta, johon päätökset perustuvat.
Tässä vaiheessa saatetaan sitten todeta, että ehkei perinteinen sosialismi tai kommunismi olekaan se paras vaihtoehto. Ehkä ratkaisu on jokin muunlainen monilajinen yhteisö. Siihen ei kuitenkaan ikinä päästä, jollei saada hallintaan mekanismia, jolla nykyinen järjestelmä on luotu.
Boikotti ei riitä. Rinnalla pitää kulkea vasemmistolainen politiikka, jonka kautta päästään laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Näkisin, että tämä voi olla nimenomaan aktivoivaa eikä lannistavaa. Kutsu osaksi poliittista liikettä, pois yksilökeskeisyydestä.
Ehkei perinteinen sosialismi tai kommunismi olekaan se paras vaihtoehto, mutta emme voi sulkea tehtaita, ellemme omista niitä.
Taiteen avulla totuudenmukaisin mahdollinen käsitys maailmasta
LG: Vielä hieman poliittisesta taiteesta. Mielestäni on hassua, että tutkijoilta ja jopa taiteilijoilta penätään arvoneutraaliutta ja objektiivisuutta silloinkin, kun heidän työnsä tulokset eivät vaikuta heidän toimeentuloonsa. Samaan aikaan heiltä, joilla on suurta poliittista päätäntävaltaa tai taloudellisia kytköksiä, harvemmin kysellään sen perään, millaisiin arvoihin he ovat sitoutuneet – silloinkaan, kun he edistävät asioita, jotka tuottavat heille itselleen isoakin taloudellista hyötyä. Sinun teoskokonaisuudellasi tuntuu olevan poliittisia pyrkimyksiä. Miten näet taiteentekemisen ja kantaaottavuuden suhteen?
TH: Taidekäsityksenihän on oikeasti todella laaja enkä ajattele, että taiteen pitäisi olla jotain tiettyä. Uskon, että on asioita, joita ei voi ajatella muutoin kuin taiteen kautta, koska olemme niin syvällä niiden sisällä. Sellaisia kuin aika, kieli tai kuolema. Tai juuri eläin ja kapitalismi. Niitä ei pysty puristamaan yksinkertaisiksi objekteiksi, vaan ne vaativat tulla käsitellyiksi moniaistisesti ja monilla tavoilla. Ihan jo maailmanymmärtämisemme takia on tärkeää, että käsittelemme tällaisia aiheita taiteen keinoin.
Teoriapuolella väitteeni on selkeä, mutta ilmiö on niin moniulotteinen, ettei se tyhjene poliittiseen agendaan. Taiteellisissa teoksissa pystyn käsittelemään aiheen ambivalenssia ja moninapaisuutta. Aihe ei mahdu yksitasoiseen poliittiseen argumenttiin, vaan se pursuaa sieltä yli.
Poliittinen toimintahan tapahtuu ikään kuin fantasiamaailmassa, jossa asiat ovat tarkkarajaisia, miehet miehiä, laki lakia, työ työtä. Siellä ei ole harmaita alueita vaan kaiken voi määritellä tarkasti. Mutta oikea maailma ei ole ollenkaan sellainen. Taide onkin paras mahdollinen tapa yrittää totuudenmukaisimmin hahmottaa maailmaa, joka ei asetu siisteihin paketteihin.
***
Lisätietoja:
https://www.terikehaapoja.net/
https://www.animalcapitalism.org/