Kissanpäivät

Hei, kissaihminen:

Sukella kissojen näkökulmaan ja Mahdollista hyvä elämä

Kissat ovat älykkäitä yksilöitä, joilla on rikas tunne-elämä. Siksi kissanpito vaatii paneutumista ja taitoa. Kissanpäivät-kampanja antaa vinkkejä siihen, miten kissojen elämästä voi tehdä virikkeellistä ja täysipainoista. Tervetuloa tutustumaan kissojen maailmaan – ja antamaan heille maikoisat kissanpäivät!

Avain kissojen hyvään elämään:

kissojen älykkyyden ja tunnemaailman tunnistaminen

Kissat ovat älykkäitä, kognitiivisesti kyvykkäitä olentoja. He pystyvät muistamaan, oppimaan, päättelemään ja muodostamaan tunteita – aivan kuten me ihmiset. Heillä on myös erinomainen taito kommunikoida. 

Näiden taitojen tunnistaminen on tärkeää, jotta voimme ymmärtää kissoja paremmin ja tehdä heidän elämästään mahdollisimman hyvää. Jos kissa ei saa tarpeeksi kiinnostavaa tekemistä, hän helposti turhautuu ja alkaa etsiä aktiviteetteja itse – vaikkapa repimällä verhoja alas tai tekemällä sohvanpäällyksestä selvää. Hänestä voi myös tulla apea olento, joka mieluiten vain nukkuu. 

Siksi onkin aika antaa kissoille kissanpäivät!

Aloitetaan tiiviillä tietopaketilla siitä, mitä tutkimus kertoo kissojen muistista, tunteista, oppimiskyvystä, kommunikaatiosta ja käytöksestä. Sukellus kissojen näkökulmaan kannattaa, se nimittäin avaa uudenlaisen tavan ymmärtää kissaa ja tämän tarpeita.

Muisti

Kissoilla on mainio tapahtumamuisti. He pystyvät muistamaan tapahtumia ja palaamaan niihin. Kissat esimerkiksi muistavat, mistä ruokakupista he ovat jo syöneet ja minne kuppiin taas on jäänyt ruokaa. He myös osaavat käyttää tätä muistia löytääkseen nopeasti ravintoa (tyhjäksi syödylle kupille on turha palata). 

Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että ihmisten lailla myös kissoilla on tapahtumamuisti, eli he pystyvät kertaamaan mielessään miellyttäviä tapahtumia. Kun kissa siis asettuu sohvalle ja sulkee silmänsä, hän saattaa palata ajassa taaksepäin muistelemaan onnellisia tilanteita. Kenties kissat muistelevat myös lämpimiä hetkiä omien ihmistensä kanssa!

Tapahtumamuistin avulla kissat voivat kuitenkin muistaa myös ikäviä ja traumaattisia asioita. Kissa muistaakin hyvin esimerkiksi sen, jos joutuu kaltoinkohdelluksi.

On arvioitu, että kissat kykenevät muistamaan asioita jopa yli 10 vuoden ajan. Siksi on erityisen tärkeää antaa heille hyviä muistoja – onnellisia tapahtumia, joihin palata hyvillä mielin.

Oppiminen

Jo kissanpennut oppivat asioita nopeasti. He esimerkiksi oppivat tunnistamaan emojensa äänen ja muistavat sen hyvin. Samoin he oppivat tunnistamaan sisaruksensa ja muistavat nämä jopa vuosien ajan.

Kissat oppivat usein kokeilun eli yrityksen ja erehdyksen kautta. Oppimisprosessia tukee kissojen huima uteliaisuus: kissat ovat yleensä hyvin kiinnostuneita ja uteliaita ympäristöstään. 

Siksi kissat mielellään kokeilevat erilaisia asioita – hyppäävät kaapin päälle, koettavat avata laatikoita, kiskaisevat verhosta ja tönäisevät asioita pöydältä lattialle. Näin kissa toteuttaa uteliaisuuttaan ja samalla oppii, miten asiat tapahtuvat ja toimivat. “Ahaa, näin saan keittiön kaapin auki!” “Ahaa, noin tapahtuu, jos tönäisen kahvikuppia!”

Kissat oppivat myös tarkkailemalla muita, olivat nämä sitten toisia kissoja tai ihmisiä. Seuraamalla toisen kissan leikkiä, voi kissa itsekin opetella uudenlaisia leikkityylejä. Seuraamalla ihmisen toimia, kissa puolestaan voi oppia, missä herkkupurkki sijaitsee ja miten sen voisi saada auki.

Uteliaisuuden toteuttaminen on tärkeä osa kissojen hyvää elämää. Kissanpäivien turvaamiseksi onkin hyvä antaa kissalle tilaa tutkia ja opetella uusia asioita!

Tunteet

Kissoilla on samoja perustunteita kuin monilla muillakin eläimillä, aina pelosta ja kiukusta iloon ja yllättyneisyyteen. Kissat osoittavat käytöksellään myös monia muita tunteita, kuten turhautumista. 

Kissa siis muodostaa tunteita ja kykenee kokemaan elämänsä tapahtumat jonkinlaisina. Tämä on erityisen tärkeää vastuullisen kissanpidon kannalta: meillä ihmisillä on vastuu tehdä hoidossamme olevien kissojen arjesta mahdollisimman iloista ja onnellista.

Kiinnostavaa kyllä, kissat kykenevät tunnistamaan sekä ihmisten että muiden kissojen tunteita ja säätämään käytöstään noiden tunteiden perusteella. Jos kissa siis tunnistaa, että olet iloinen, hän todennäköisemmin lähestyy sinua, kun taas äkäistä ihmistä kissa karttaa.

Kissa koettaa siis lukea meidän ihmisten tunteita. Jospa me puolestamme koettaisimme ymmärtää myös hänen tunnemaailmaansa? Se on nopein reitti kissanpäiviin.

Maukuminen

Kissoilla on erinomainen taito kommunikaatioon. Jotta vuorovaikutus kissojen kanssa olisi sujuvaa ja kissan elämä hyvää, on kissojen kielen ymmärtäminen tärkeää.

Kissat ovat hakoja käyttämään erilaisia ääniä viestinnän keinona. Äänillä he viestivät tunnetilojaan, ja niiden avulla he myös yrittävät kommunikoida ihmisille. 

Kissoilta on löydetty yli 20 erilaista äänityyppiä ja kissojen äänimaailma on hyvin todennäköisesti tätäkin paljon laajempi. Ääniin lukeutuu maukuminen, sihinä, murina ja kehrääminen.

Kissat maukuvat yleensä muiden kissojen sijaan ihmisille, eli maukuminen on nimenomaan ihmisille suunnattua kommunikaatiota. Valitettavasti ihmiset vaan ovat tutkitusti aika kehnoja ymmärtämään maukumisen erilaisia merkityksiä eli sitä, mitä kissa koettaa kommunikoida.

Mistä maukuminen sitten kertoo? Se ilmaisee erilaisia asioita, tilanteita, tarpeita ja tunteita. Kissa voi esimerkiksi pyytää huomiota tai ruokaa maukumalla kovaäänisesti. Kissa voi myös ilmaista vaarallisia tilanteita ja pelkoa maukumisen tai mouruamisen kautta.

Maukaisujen sävyissä on tärkeitä eroja. Positiivisissa tilanteissa tapahtuva maukuminen kuulostaa erilaiselta kuin vaikkapa pelon vuoksi maukuminen – se on äänialaltaan korkeampaa ja intonaatioltaan usein nousevaa. Onnellisessa mielentilassa oleva kissa maukuu siis heleästi, kun taas onneton kissa käyttää matalampia, laskevia ääniä.

Kissat koettavatkin puhua meille ihmisille. Tämän lisäksi he oppivat ymmärtämään ihmiskieltä ja esimerkiksi tunnistavat oman nimensä muiden sanojen joukosta. Lisäksi he tunnistavat oman ihmisensä äänen.

Kissan viestintään tutustumalla voimme oppia onnellista vuorovaikutusta kissojen kanssa – myös heidän kieltään kuunnellen.

Eleet ja hajut

Äänten lisäksi elekieli on kissoille tärkeää. Esimerkiksi korkealle nostettu häntä viestii ystävällisyyttä, joka yleensä suunnataan korkeamman statuksen yksilölle. Jos kissa siis lähestyy sinua häntä pystyssä, hän viestii ystävällisyyttä ja sitä, että pitää sinua arvossa.

Yksi kissojen kielen kiinnostava yksityiskohta ovat ”hitaat silmäniskut”. Kun kissa kaventaa silmäluomensa hitaasti yhteen tai jättää ne hiukan raolleen, hän viestii tyytyväisyyttä, turvallisuutta ja rauhaa. Jos ihminen vastaa samanlaisella hitaalla silmäniskulla, kissan tyytyväisyys tutkitusti kasvaa, ja kissat lähestyvät kyseistä ihmistä todennäköisemmin.

Jos siis haluat ystävystyä kissan kanssa, on hitaisiin silmäniskuihin vastaaminen yksi keino.

Myös monet muut eleet, kuten kehon liu’uttaminen toista vasten tai leuan hierominen toiseen, ovat kissojen kielessä yleisiä. Nekin toimivat yleensä ystävällisyyden ja kiintymyksen merkkeinä. Hännän huiskiminen puolelta toiselle puolestaan viestii syvää epäluuloa. 

Eikä kissojen kieli lopu siihen! Kuten koirat, he nimittäin viestivät paljon myös hajuilla. Niiden kautta he tunnistavat toistensa henkilöllisyyden ja tunnetiloja. 

Hajut ovat myös osa kissojen muistia. Kun kissa vaikkapa hieroo leukaansa sinuun, hän ei ainoastaan osoita ystävällisyyttä, vaan myös merkitsee sinut hajullaan muistaakseen sinut tulevaisuudessa.

Ja se taas on toki kunnia-asia.

Kissanpäivät:

miten onnellistuttaa kissaa?

10 Vinkkiä Kissanpäiviin

tiedeblogissa huippukiinnostavaa kissa-asiaa:

Kissojen mielen kehitys ja kokemusmaailma

Helsingin yliopiston professori emerita Outi Vainio kuvaa kissan mielen kehitystä kaukaa historiasta tähän päivään ja eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta valottaa, kuinka kognition tutkimus on avannut ihmiselle kissan kokemusmaailmaa.

Näin rikastutat kissan elämää kotona

Virikkeellistämisvideot (kaksi osaa) Kissanpäivät-kampanjalle on tehnyt Milla Karppinen, joka tuottaa mm. kissa-aiheista somea nimellä SomeKatti.

Näin opetat kissan ulkoilemaan valjaissa

Kaksi valjasulkoilua opettavaa videota Kissanpäivät-kampanjalle on tehnyt pieneläintenhoitaja, kissan ruokinnan ammattilainen, eläintenkouluttaja ja Dobo-koulutusohjaaja Jonna Niva.

Lähteet

Cafazzo S, Natoli E. (2009). The social function of tail up in the domestic cat (Felis silvestris catus). Behav Processes 80(1): 60-6.

Heath, S. (2018). Understanding feline emotions: … and their role in problem behavioral presentations. Journal of Feline Medicine and Surgery, 20(5), 437–444. 

Humphrey, T. et al. (2020). The role of cat eye narrowing movements in cat–human communication. Sci Rep 10, 16503.

Prato-Previde E. et al. (2020). What’s in a Meow? A Study on Human Classification and Interpretation of Domestic Cat Vocalizations. Animals 10(12):2390.

Saito, A. et al. (2019). Domestic cats (Felis catus) discriminate their names from other words. Sci Rep 9, 5394.

Schötz, Susanne  et al. (2023). Context Effects on Duration, Fundamental Frequency, and Intonation in Human-directed Domestic Cat Meows. Applied Animal Behaviour Science. 270. 106146.

Szenczi P. et al. (2016). Mother-offspring recognition in the domestic cat: Kittens recognize their own mother’s call. Dev Psychobiol. 58(5):568-77. 

Quaranta A. et al. (2020). Emotion Recognition in Cats. Animals. 10(7):1107. 

Takagi S. et al. (2017). Use of incidentally encoded memory from a single experience in cats. Behav Processes. 141(Pt 3):267-272. 

Tavernier C. et al. (2020). Feline vocal communication. J Vet Sci. 21(1):e18.

Vitale, K. R. (2025). How cats learn. In V. V. Tynes (toim.), Feline behavior and welfare (169–180). Academic Press. 

Xu, Mengyi. (2024). Analysis of Cat Communication Style and Cognitive Ability. International Journal of Molecular Zoology. 10.5376/ijmz.2024.14.0001.