Yle julkaisi 17.2. MOT-dokumentissaan Oikeutta eläimille -järjestön salakuvaamaa materiaalia suomalaisilta kirjolohenkasvattamoilta. Kuvamateriaali toi viimein päivänvaloon asian, joka on jäänyt surullisen sivuun tuotantoeläinkeskustelussa: kalanviljelyn täydellisen epäeettisyyden.
Videomateriaalissa vilisevät kalat ovat kuolleita, sairaita ja loukkaantuneita. Kasseissa näkyy myös kuolleita lintuja. Vaikka kaikkiin kalankasvattamoihin tehdyissä tarkastuksissa oli todettu vakavia puutteita, kalojen hyvinvointitarkastuksille ei oltu nähty aihetta yhdelläkään suomalaisella kalankasvatuslaitoksella kertaakaan ainakaan kymmeneen vuoteen.
Miten suomalaista kalankasvatusta markkinoidaan edelleen ekologisena ja eettisenä, jopa ympäristöjärjestön kalaoppaassa?
Ennen teurastusta kuolee jopa 50 miljoonaa yksilöä.
Niin ikään Ylen MOT-dokumentti ”Sairaaksi kasvatettu lohi” nosti vuonna 2022 päivänvaloon suomalaisten toisen kalaherkun, norjanlohen , kasvatuksen epäeettisyyden: kaloja voi olla kassissa kerrallaan satoja tuhansia, lohia piinaavat kalataudit, loiset ja vahingoittuminen, ja niiden ulosteet ja muut saasteet tuhoavat vuonojen ekosysteemiä.
Lisäksi karanneet yksilöt aiheuttavat vakavan vaaran uhanalaisille villilohikannoille. Dokumentissa todettiin, että noin 300 miljoonasta kasvatetusta yksilöstä ennen teurastusta kuolee jopa 50 miljoonaa yksilöä.
Suhteutettuna määrä on noin 10 % siitä, mitä muutamalle kultakalalle tulisi varata tilaa akvaariossa.
Voimme valita jättää norjalaisen lohen ostamatta, mutta miten on mahdollista, että täysin vastaavaa toimintaa harjoitetaan Suomessa, vieläpä puhuen ekologisuudesta ja Suomen ruuantuotannon tulevaisuudesta?
Vaikka Suomessa toiminta on pienimuotoisempaa, voi yhdessä merikassissa olla kymmeniä tuhansia yksilöitä, joilla on noin 50 litraa elintilaa/kala. Suhteutettuna määrä on noin 10 % siitä, mitä muutamalle kultakalalle tulisi varata tilaa akvaariossa. Kaloilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä toteuttaa luonnollista käyttäytymistä, kuten vaellus, saalistus, ympäristön tutkiminen ja vaaroilta piiloutuminen.
Pitkillä hellejaksoilla kaloja kuolee kasvatuslaitoksilla sydämen toimintahäiriöihin ja ne altistuvat taudeille ja loisille.
Kirjolohi on viileän veden kala, ja lohikalana se on herkkä korkeille lämpötiloille. Pitkillä hellejaksoilla kaloja kuolee kasvatuslaitoksilla sydämen toimintahäiriöihin ja ne altistuvat taudeille ja loisille. Kalataudit ovat tuhoisia ja karmaisevia: esimerkiksi flavobakteeritartunnassa kuolleisuus voi nousta lyhyessä ajassa jopa sataan prosenttiin ilman antibiootteja, jolloin kassit täyttyvät kuolevista/kuolleista kaloista. Kaloille annetaan flavobakteeria vastaan antibiootteja rehun mukana ja kaikki ylijäämäruoka lääkeaineineen huuhtoutuu mereen.
Flavobakteerin oireita kaloilla ovat esimerkiksi ihovauriot, evien surkastuminen, suun mätäneminen, kidusten kuolio, koordinaatiohäiriöt, silmien samentuminen, ympyrän kiertäminen ja sisäinen verenvuoto. Kalat voivat myös stressaantuessaan näykkiä toistensa eviä ja ihoa.
Kuolevia kaloja ei myöskään lopeteta asianmukaisesti, vaan ne heitetään elävinä keräysastioihin tukehtumaan.
Tämä kaikki on eläimiä koskevan hyvinvointilain vastaista.
Tämä kaikki on eläimiä koskevan hyvinvointilain vastaista. Eläinten hyvinvointilain mukaan sairasta tai vahingoittunutta eläintä on autettava, eläinten on saatava toteuttaa luonnollisia käyttäytymistarpeitaan ja eläinten käsittelyssä on huomioitava niiden lajityypillinen käyttäytyminen. Jos eläimet suhtautuvat vihamielisesti toisiinsa tai voivat muusta syystä vahingoittaa toisiaan, ne on pidettävä erillään tai niillä on oltava mahdollisuus paeta ja piiloutua muilta eläimiltä. Mikään näistä kriteereistä ei toteudu kalankasvatuksessa.
Kalat ovat uskomattoman mielenkiintoisia otuksia. Niin mielenkiintoisia, että opiskellessani vesistöbiologiksi keskityin suurilta osin kalabiologiaan. Opintojeni alussa suhtauduin kalankasvatukseen yhtenä vaihtoehtona muun lihatuotannon haittojen vähentämiseen, ja ajattelin kotimaisen kirjolohen olevan oikeasti eettinen valinta. Opintojen edetessä suhde kalankasvatukseen kuitenkin muuttui: minulle valkeni, kuinka huonoissa oloissa kalat kasvavat, ja kuinka tuhoisia kalataudit ovat. Kalat ovat kasvattajilleen kuin viljaa.
Olen nähnyt alan epäkohdat omin silmin.
Toisaalta olen kiitollinen, että olen nähnyt alan epäkohdat omin silmin: olen jo pitkään yrittänyt viestiä asiasta mahdollisimman paljon, ja lähipiirini kutsuu minua kala-Iiaksi. Olen kala-aktivisti.
Kannustan myös sinua ryhtymään kala-aktivistiksi. Ihmisten suhtautuminen kaloihin on saatava muuttumaan. Kalat eivät ole koriste-esineitä tai viljaa. Lukuisat tutkimukset ovat todistaneet, että kalat tuntevat kipua niinkuin mekin. Kalat jopa nauttivat silittämisestä ja hellyydestä. Kalat elävät upeissa ja monimuotoisissa vedenalaisissa maailmoissaan, jotka ovat valitettavasti usein meidän näkymättömissämme. Siksi kalat tarvitsevat puolustajansa.
Ihan ensimmäisenä kannattaa jättää lohi- ja kirjolohifileet kaupan hyllylle.
Mistä kala-aktivismin voisi aloittaa? Ihan ensimmäisenä kannattaa jättää lohi- ja kirjolohifileet kaupan hyllylle.
***
Iia-Elisabeth Suomi
Kala- ja vesistöbiologi
Julkaistu 24.2.2025
LÄHTEET
Lämpötilan nousu aiheuttaa sydämen toimintahäiriöitä: Gilbert, M.J.H., Rani, V., McKenzie, S.M. & Farrell, A.P. 2019. Autonomic cardiac regulation facilitates acute heat tolerance in rainbow trout: in situ and in vivo support. Journal of Experimental Biology 2: 222(Pt 9) 194365. doi: 10.1242/jeb.194365. PMID: 31015284.
Lämpötilan nousu altistaa taudeille: Gamperl, A.K., Zrini, Z.A. & Sandrelli. R.M. 2021. Atlantic salmon (Salmo salar) cage-site distribution, behavior, and physiology during a Newfoundland heat wave. Frontiers in Physiology 12: 719594.
Flavobakteeri tappaa: K. Pulkkinen, L., R. Suomalainen, A.F. Read, D. Ebert, P. Rintamäki, E.T. Valtonen. 2010. Intensive fish farming and the evolution of pathogen virulence: the case of columnaris disease in Finland. Proc. R. Soc. B Biol. Sci., 277: 593-600.
Kalojen kipu:
Braithwaite, V. 2010. Do fish feel pain? Oxford University Press.
Soares, M., Oliveira, R., Ros, A. et al. 2011. Tactile stimulation lowers stress in fish. Nat Commun 2, 534. https://doi.org/10.1038/ncomms1547