Ylistys eläimille LIVE jatkuu näyttelynä

Modem on helsinkiläinen syntetisaattoriduo, jonka muodostavat Tytti Roto ja Ville Valavuo. Tunnistettavimmin 1980-luvulta soundiinsa ammentavan kaksikon tausta on diy- ja punk-kulttuurissa. Sanoituksissaan Modem käsittelee usein asioita, joista on vaikea keskustella, kuten eläintuotannon epäoikeudenmukaisuutta ja kestämättömyyttä.

Kuva © Raf Hart

Raisa Omaheimo on helsinkiläinen kirjailija ja koomikko, joka ryhtyi vegaaniksi 16 vuotta sitten, kun ymmärsi vihdoin että kaikki syyt joiden takia olla lakto-ovo, olivat oikeasti syitä olla vegaani.

Kuva © Säde Puusa

Lau Nau tekee elektroakustisuuden ja lauluntekijyyden rajoilla liikkuvaa musiikkia käyttäen soittiminaan modulaarisyntetisaattoria, laulua, kenttänauhoituksia, vesiaiheita ja akustisia soittimia. Hän on julkaissut yhteensä kymmenittäin soololevyjä ja yhteisjulkaisuja kansainvälisillä levymerkeillä. Lau Nau on myös tunnettu Jussi-palkitusta elokuvamusiikistaan, monikanavaisista ääni-installaatioistaan sekä kollektiivisista kuuntelutyöpajoistaan. Tällä hetkellä Lau Nau työskentelee vedenalaisten ääniympäristöjen parissa äänittäen metsien pienvesien vedenalaista elämää.

Kuva © Camilla Rehnstrand

Olevaisten lauluissa kietoutuvat yhteen luonto ja ihmiselon huteruudet ja ihanuudet, suru ja toiveikkuus, maatuminen ja herääminen. Laulujen sävellyksistä ja sanoituksista vastannut Outi on tehnyt pitkään töitä ympäristötutkimuksen parissa ja monet ekokriisiin liittyvät tunteet ja ajatukset ovat löytäneet tiensä lauluihin. Keikalla kuullaan kyllä myös rakkauslauluja (ainakin Rekulle omistettu). Lempeys on voimaa.

Outi ja olevaiset julkaisee ensimmäisen albuminsa syksyllä 2026 ja luvassa on yksi levynjulkkarikeikoista!

Olevaisissa soittavat ja laulavat Outi Silfverberg (laulu, koskettimet, kitara), Lauri Alhojärvi (rummut, laulu), Juho Järvensivu (kitara), Jere Saarelainen (basso) ja Raija Silfverberg (huilu ja laulu).

Saila Susiluoto on Perniössä asuva kirjailija. Hän on julkaissut useita runoteoksia, romaanin ja tehnyt myös kokeellisempia sanataideteoksia. Susiluoto on saanut työstään monia tunnustuksia ja hänen teoksensa on ollut myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Susiluodon runoja on käännetty viidelletoista kielelle.

Kuva © Sabrina Bqain / Otava

Anja Snellman on äiti ja tuore isoäiti – ja lisäksi kirjailija, filosofian maisteri, yleis- ja seksuaaliterapeutti sekä journalisti. Anja debytoi moderniksi klassikoksi nousseella romaanilla Sonja O. kävi täällä (1981) ja on sen jälkeen julkaissut 30 romaania, 3 runokirjaa ja kaksi tietoteosta. Niin Anjan elämässä kuin teoksissakin muunlajiset persoonat ovat vahvasti läsnä. Mainittakoon romaanit Äiti ja koira, Safari Club, Lemmikkikaupan tytöt ja Kaikkien toiveiden kylä. Myös terapiatyössä muunlajiset ovat tervetulleita mukaan Anjan vastaanotolle. Anjan omaan perhelaumaan kuuluu kahdella jalalla askeltavien lisäksi tällä hetkellä pian 16-vuotias jackrussellinterrieri, 10-vuotias chihuahua ja niiden kolme 9-vuotiasta pentua.

ELT Elli Valtonen on eläinlääkäri ja kirjailija, jonka esikoisromaani Tainnutuskehto (2023) käsitteli mm. eläinlääkärin ammattia ja sen etiikkaa. Teos sai kunniamaininnan Helsingin Sanomien kirjallisuuskilpailussa. Valtosen toinen romaani Vieraslaji (2026) pohtii ihmisten ja muunlajisten eläinten välistä suhdetta ja kysyy, mikä on inhimillisyyden määritelmä ja onko sillä arvoa sinänsä. Valtosen väitöskirja käsittelee eläinsuojeluvalvontaa ja -rikoksia.

Kuva © Meri Björn

Venla Mathlein (OTM) on oikeustieteen väitöskirjatutkija sekä toimii Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtajana.

Tiina Raevaara on kirjailija ja perinnöllisyystieteestä väitellyt biologi. Hänen Runeberg-palkittu novellikokoelmansa En tunne sinua vierelläni (2010) käsitteli ihmisen ja muun luonnon välistä rajaa. Hän on kirjoittanut viitisentoista kaunokirjaa ja muutaman tietokirjan, joista Minä, koira ja ihmiskunta (2022) tarkasteli ihmisen ja koiran yhteistä historiaa sekä loputonta haluamme hakea yhteyttä muunlajisiin eläimiin.

Kuva © Sabrina Bqain

Pajtim Statovci on Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä kirjailijoita. Hän on voittanut Finlandia-palkinnot romaaneistaan Bolla (2019) sekä Lehmä synnyttää yöllä (2024). Statovci asuu Helsingissä ja valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa kirjallisuuden eläinrepresentaatioista.

Kuva © Ano Kurki / Otava

Liisa Kaski on kreikankieliseen antiikkiin ja vanhaan itämerensuomalaiseen perinteeseen erikoistunut kielen, kulttuurin ja eläimyyden tutkija. Hän on suomentanut klassista kreikkalaista eläinfilosofiaa ja kirjoittanut tietokirjoja mm. eläimiin liittyvistä myyteistä ja suomalaisen kasvisruoan historiasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Aristoteleen eläintiedettä luotaavassa tutkimushankkeessa Helsingin yliopistossa.

Kuva © Johan Forslund

Visa Kurki on oikeustieteen tutkija, erityisalana oikeusteoria ja -filosofia. Hän toimii yleisen oikeustieteen professorina Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Kurki on Suomen eläinoikeusjuristien varapuheenjohtaja ja Helsingin eläinoikeuskeskuksen (Helsinki Animal Law Centre) johtaja. Hän tutkii muun muassa eläinten laillisia oikeuksia ja eläimiä toimijoina. Kurki oli mukana laatimassa kansalaisaloitetta eläinten perusoikeuksiksi. Hän myös piti vuoden 2026 Tom Regan -muistoluennon.

Otto Latva on kulttuuri- ja ympäristöhistorioitsija sekä monilajisen historian dosentti, joka on erikoistunut etenkin ihmisten ja muiden lajien historiallisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Hän toimii parhaillaan kulttuurihistorian yliopisto-opettajana Turun yliopistossa. (PERUTTU.)

Anna Kontula on Valkeakoskella asuva kansanedustaja, sosiologi, tutkija ja kirjailija.

Kuva © Pavel Tahkovuori

Antti Haataja on syntynyt Kajaanissa, varttunut Kainuun metsäpeura- ja susisaloilla ja opiskellut Helsingissä useissa korkeakouluissa. Vuodesta 2009 Antti on kulkenut Jäämeren erämaissa saamelaisen isoäitinsä jalanjäljissä kumppaneinaan naali, tunturipöllö, lohi, miekkavalas, revontulet, kaamos ja yötön yö. Tuhansien kilometrien matkalla erämaa on raottanut salaisuuksiaan vähitellen ja aina uudelleen yllättäen.

Kuva © Veikko Somerpuro / Tammi

Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat luoneet rakastetut Tatu ja Patu -hahmot. Taiteilijapari päätyi kohun keskelle kun he vuonna 2024 ilmoittivat poistavansa uusien Tatu ja Patu -kirjojen painoksista viittaukset lihaan ja maitotuotteisiin. Toivonen ja Havukainen on palkittu Finlandia Juniorilla.

Kuva © Katja Tähjä / Otava

Anne Hänninen on kotimaisen luontorunoutemme pioneereja. Hän on julkaissut runoutta ja aforismeja vuodesta 1978, ja hänen työnsä on saanut monia tunnustuksia. Hännisen tuotannon ydintä on luonnon ihmeellisyys, yhteys eläimiin ja suru ihmisten aiheuttamasta hävityksestä.

Jari Tamminen on Voima-lehden toimittaja ja Häiriköt-päämajan perustaja. Hän on työskennellyt tiedeviestinnän ja mediakritiikin parissa kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Tammisen vastamainoksia on nähty niin lukuisissa museo- ja gallerianäyttelyissä kuin ylioppilaskokeissakin.

Kuva © Nauka

Laura Gustafsson on kirjailija ja dramaturgi. Hänen viimeaikaisiin töihinsä lukeutuvat romaani Lihakirja, kuunnelmasarja Maitotyttö sekä Eläinoikeusakatemian Mäntän kuvataideviikoille tuottama Surunarvoiset-lyhytelokuva.

Kuva © Heidi Strengell

Hanna Kukko on Oulussa asustava sarjakuvantekijä ja monialainen taiteilija. Hänen teoksensa hohkaavat tulenpalavaa tunnetta, usein eläinaktivististen teemojen tai muilla tavoin maailmantuskan märehtimisen ympärillä. Hänen pyrkimyksensä on läväyttää ihmisten silmille se todellisuus, mitä he eivät muuten suostuisi näkemään. Vastapainoksi hän piirtelee positiivisia, värikkäitä söpöolentoja ja haaveilee maailman parantumisesta niiden kautta.

Kukolta julkaistiin Katso eläintä -sarjakuvateos (Zum Teufel, 2025), joka käsittelee maagisrealistisella otteella eläinteollisuuden kauheuksia. Tällä hetkellä hän työstää sarjakuvamuotoista tietokirjaa veganismiin liittyen.

Ville Salervo on taiteilija, kuvittaja ja animaattori, jonka työt käsittelevät usein ihmisen, luonnon ja teknologian törmäyspisteitä.

Web: villesalervo.com
Instagram: @salervoarts

Kuva © Ilkka Vuorinen

Filosofi Elisa Aaltola on Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja. Lisäksi hän toimii eläin- ja ympäristöetiikan dosenttina Turun yliopistossa. Aaltolan intohimona on eläinten aseman edistäminen tutkimuksen keinoin.

Kuva © Heidi Strengell