Eläinoikeusakatemia vastustaa ehdotettua karhujen kiintiömetsästystä. Perusteita on useita.
1. Karhuja voidaan jo nyt tappaa poikkeusluvilla, joiden vahvuus on tapauskohtainen harkinta sekä vaihtoehtojen läpikäynti. Kiintiömetsästyksen sallimiseen ei siis ole aihetta. Päinvastoin kiintiömetsästys on erittäin ongelmallinen ratkaisu, sillä se johtaisi karhujen täysin turhaan tappamiseen. Sen myötä metsästystä ei kohdistettaisi tapauskohtaisesti tilanteisiin, joissa karhut ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa tai uhkaa, eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja jouduttaisi miettimään. Sen sijaan karhuja voitaisiin tappaa ilman perusteltua ja painavaa syytä.
2. Kiintiömetsästys on ristiriidassa EU:n luontodirektiivin kanssa. Kyseinen direktiivi kieltää karhujen tappamisen ja sallii poikkeamiset vain tilanteissa, joissa on suoritettu tarpeellinen tapauskohtainen arviointi. Useat luonnonsuojelujärjestöt ovatkin jo kannelleet EU:n komissiolle Suomen tekemästä lakimuutoksesta, joka mahdollistaa karhun, ilveksen ja saukon kiintiömetsästyksen. Muutos nimittäin selvästi rikkoo EU-lainsäädäntöä. Suomi tuleekin todennäköisesti joutumaan EU:n rikkomusmenettelyyn, mikä koskee myös käsillä olevaa asetusluonnosta.
3. Karhunmetsästykseen liittyy useita karhuille voimakasta stressiä ja kärsimystä aiheuttavia tekijöitä, kuten ajavien koirien käyttö. Näihin tekijöihin puuttuminen olisi aiheellista, esimerkiksi kieltämällä ajokoirien käyttäminen. Sen sijaan, että karhujen metsästystä helpotetaan kiintiömetsästyksellä, sitä tulisi säädellä nykyistä selvästi paremmin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
4. Suomessa on vain reilu 2000 karhua. Suhteutettuna ihmisten ja kotieläinten määrään, on karhuja maassamme siis häviävän vähän. Onkin kohtuutonta, että näin marginaaliseen karhukantaan kohdistetaan laajamittaista tappamista, ja että kannan haittoja korostetaan yliampuvasti jopa viranomaispiireissä. Suhteessa ihmisen ja kotieläinten luonnolle aiheuttamiin mittaviin haittoihin, ovat karhujen ihmisille aiheuttamat haitat huomattavan pieniä.
Suhteessa ihmisen ja kotieläinten luonnolle aiheuttamiin mittaviin haittoihin, ovat karhujen ihmisille aiheuttamat haitat huomattavan pieniä.
Eläinoikeusakatemia peräänkuuluttaakin kohtuullisuutta, suhteellisuudentajua ja oikeudenmukaisuutta. Yhteiskunnan ei tulisi painottaa vain ihmisten ja kotieläinten etua, samalla esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin ja itseisarvon sivuuttaen. Sen sijaan olisi tärkeää tunnistaa, että Suomen selvästi haitallisin laji on ihminen, ja että meidän olisi syytä vähentää muulle luonnolle – tässä tapauksessa myös karhuille – aiheuttamaamme haittaa sekä kohdella muita lajeja selvästi nykyistä oikeudenmukaisemmin.
Erityisen tärkeää olisi huomioida paitsi luonnonvaraisten lajien, myös älykkäiden ja tuntevien eläinyksilöiden itseisarvo. Tämä puolestaan asettaisi selviä rajoituksia sille, missä olosuhteissa karhuja on oikeutettua tappaa. Ennen kaikkea se kutsuisi ihmisiä miettimään uudenlaisia rinnakkaiselon muotoja ja mahdollisuuksia. Tällöin tappamisen sijaan fokus olisi siinä, miten arvostaa myös luonnonvaraisten eläinten elämää ja miten etsiä muitakin ratkaisuja lajienvälisiin konflikteihin kuin tappaminen.
Myös maa- ja metsätalousministeriön olisi syytä pyrkiä rinnakkaiselon kartoittamiseen sen sijaan, että huomio on jatkuvasti metsästyksen helpottamisessa.
Eläinoikeusakatemia ilmaisee huolensa siitä, että maa- ja metsätalousministeriö toistuvasti taipuu Suomen Metsästäjäliiton lobbaukseen ja ehdotuksiin. Myös karhujen kiintiömetsästys lukeutuu Metsästäjäliiton pitkäaikaisiin toiveisiin. Olisiko ministeriön mahdollista välillä huomioida myös luonnon ja eläinten etu?
***
(Lähetetty maa- ja metsätalousministeriöön kesällä 2026)
