Hallituksen lakiesitys porsaiden kastraatiokiellon kumoamiseksi etenee nopeaa vauhtia eduskunnassa. Lakiesitys sallisi kirurgisen kastraation tajuissaan oleville porsaille. Tuore kyselytutkimus kuitenkin paljastaa, että vain 18 % suomalaisista kannattaa hallituksen esitystä.
Valtaosa vastustaa hallituksen esitystä kastraatiokiellon perumiseksi
Valtaosa suomalaisista eli 54% ajattelee, ettei kirurgista kastraatiota tulisi tehdä lainkaan. Suurin osa heistä kannattaa joko immunokastraatiota (jolloin karjuporsaan sukukypsyys estetään pistoksella) tai sitä, ettei porsaita kastroida millään tavalla. 28 % suomalaisista taas on sillä kannalla, että aivan kuten kissojen ja koirien kohdalla, porsaiden kirurginen kastraatio tulisi suorittaa yleisanestesiassa.
Vain 18 % vastaajista kannattaa kirurgista kastraatiota hallituksen ehdottamalla tavalla eli yhdistettynä paikallispuudutteeseen ja kipulääkitykseen. Eläinoikeusakatemian tilaama kysely on erittäin ajankohtainen, sillä maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee hallituksen esitystä alkavalla viikolla.
Hallituksen halulle kumota porsaiden kirurgisen kastraation kielto ei yksinkertaisesti löydy kansan tukea.
”Kyselytutkimus osoittaa, että suomalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä asiana. Kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille tutkitusti niin voimakasta tuskaa, etteivät puudute ja lyhytaikainen kipulääkitys pysty sitä poistamaan. Siksi kastraatiota vastustetaan laajasti”, toteaa Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja, eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola. ”Hallituksen halulle kumota porsaiden kirurgisen kastraation kielto ei yksinkertaisesti löydy kansan tukea.”
Sukupuolten ja ikäluokkien välillä suuri ero
Kyselytutkimus paljastaa, että miesten ja naisten asenteissa on merkittävä ero. 26 % miehistä hyväksyisi porsaiden kirurgisen kastraation kipulääkkeiden ja puudutuksen kera, kun taas naisista ainoastaan 9 % on samalla kannalla. 21 % miehistä ajattelee, ettei porsaita tulisi kastroida lainkaan, kun vastaava luku naisten kohdalla on 31 %.
Naiset olisivat kaksinverroin halukkaampia kieltämään sianlihantuotannon kokonaan. Siinä, missä miehistä 6 % kieltäisi sianlihan tuottamisen, naisten kohdalla luku on peräti 12 %.
Myös ikä vaikuttaa asenteisiin. Vähiten kirurginen kastraatio saa kannatusta 18–29-vuotiaiden ryhmässä. Heistä vain 14 % sallisi kirurgisen kastraation hallituksen esityksen mukaisesti. Suurinta kannatus taas on 60–79-vuotiaiden keskuudessa, ja heistä 20 % sallisi kirurgisen kastraation puudutetta ja kipulääkettä käyttäen. Tässäkin kohtaa sukupuoli vaikuttaa asiaan. Vanhemman ikäluokan miehistä 27 % sallisi kastraation, kun taas vain 12 % samanikäisistä naisista on samaa mieltä.
Kysely on linjassa sen kanssa, että nuoremmat ikäpolvet ja naiset ovat eläinten hyvinvoinnista erityisen kiinnostuneita.
”Kysely on linjassa sen kanssa, että nuoremmat ikäpolvet ja naiset ovat eläinten hyvinvoinnista erityisen kiinnostuneita. OIisi lihatalojen omissakin intresseissä huomioida, että ajat muuttuvat, ja ettei uusi sukupolvi tai perheen ruokaostoksia tekevä äiti kannata eläimiin kohdistuvaa julmuutta. Lihatalojen piittaamattomuus eläimiä kohtaan tulee lopulta näkymään myös alan maineen ja menekin laskuna”, toteaa Aaltola.
Atrian lobbaus lakiesityksen taustalla
Eläinoikeusakatemian aiemmin keväällä tekemä tietopyyntö paljasti, että lihatalot ja erityisesti Atria lobbasivat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia voimakkaasti kastraatiokiellon kumoamiseksi.
Atrian yhteiskuntasuhdejohtaja Risto Lahti kirjoitti sähköpostitse Essayahille: “Olemme olleet erittäin tyytyväisiä toimiinne ministeriössä”. Kun ministeriö kesällä 2025 päätti perua kirurgisen kastraation kiellon, Atria viestitti Sari Essayahille: ”Kesäloman paras uutinen. Te perutte sikojen kastraatiokiellon. Se on toimialalle valtava helpotus ja suuri asia, jotta meidän Aasian maiden vienti voi jatkua. Siis suuri KIITOS!!!!!”
Lihatalojen ei kuitenkaan tulisi saada itse päättää, miten se eläimiä kohtelee, vaan eläinten kohtelun tulisi perustua tutkittuun tietoon ja eettiseen harkintaan.
”Päätös kumota kirurgisen kastraation kielto perustuukin pitkälti lihateollisuuden lobbaukseen”, kommentoi Aaltola. ”Lihatalojen ei kuitenkaan tulisi saada itse päättää, miten se eläimiä kohtelee, vaan eläinten kohtelun tulisi perustua tutkittuun tietoon ja eettiseen harkintaan. Molemmat osoittavat, että kirurgisesta kastraatiosta on luovuttava.”
Muualla Euroopassa ollaankin irrottautumassa kirurgisesta kastraatiosta. Saksassa suuri osa sioista kastroidaan yleisanestesiassa, ja hiljattain Tanska päätti luopua kirurgisesta kastraatiosta kokonaan.
*
Kyselyn teki Norstat Finland. Sen otos oli 1211 henkeä ja virhemarginaali 3%. Aineisto kerättiin toukokuussa 2026.