Haistelu on tärkeä osa koiran hyvää elämää

Käyttäytymistieteissä korostuu nykyään näkökulma, jossa koira nähdään kognitiivisesti hyvinkin kyvykkäänä yksilönä. Viime vuosina tärkeäksi koirien hyvinvointitekijäksi on noussut yksilön toimijuus eli mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja vuorovaikuttaa ympäristön kanssa.

Ihmisen parhaalla ystävällä on oma ääni ja sen halutaan antaa kuulua!

Koiraystävän hankintaa pohdittaessa ajattelu kuitenkin keskittyy usein edelleen siihen, millaisen koiran ihminen haluaisi. Sen sijaan olisi tärkeä miettiä, millaisen elämän minä pystyn koiralle tarjoamaan tietojeni, taitojeni sekä tarjoamani elinympäristön puitteissa.

Yksi tärkeä osa hyvää koiran elämää on mahdollisuus haisteluun. Se on paitsi itsessään hyvinvointia lisäävää, myös liittyy muihin koiran hyvinvoinnin kannalta oleellisiin asioihin, kuten liikuntaan, seeking-järjestelmään ja toimijuuden toteuttamiseen.

Vapaa liikunta edistää koirien hyvää elämää

Kaupungistuneilla koirilla käyttäytymishaasteina ilmeneviä hyvinvointiongelmia on verrattain paljon. Monet kaupunkiympäristöt ovat nykyään niin ärsykerikkaita, että ne voivat olla koirille hyvinkin haasteellisia. Liikkuminen ulkona saattaa vaatia jatkuvaa valppaana olemista ja vastaantulevien ohittamista. Tämä johtaa siihen, että koiran on kuljettava lyhyessä hihnassa ja koiraa kontrolloidaan jatkuvasti.

Lyhyessä hihnassa ihmisen tahtiin liikkuminen on hyvin erilaista verrattuna vapaaseen liikkumiseen. Vapaana elävien koirien liikkuminen toteutuu tyypillisesti hitaammalla vauhdilla enemmän ympäristöä tutkien (1). Hyvä esimerkki tästä on, että koirat eivät luontaisesti kulkisi toistensa ohi, kuten ”ohitustilanteissa” ihmiset usein toivovat näiden tekevän. Koirille tyypillisempää olisi muun muassa hiljentää tahtia, kääntää päätä ohitettavasta poispäin ja kiertää hieman kauempaa – tai turvallisen tuntuisessa tilanteessa tervehtiä kiinnostavaa ohikulkijaa.

Niin kutsutun remmirähinän taustalla on usein koiran käyttäytymistarpeiden huomioimatta jättäminen. Useimmat koirat oppivat ilmaisemaan tilan tarvettaan rähisemällä, kun muut keinot eivät ole tehonneet. Myös jatkuva hihnassa vetäminen on usein käyttäytymistarpeiden täyttymisen puutetta.

Olisikin tärkeää, että jokainen koira pääsisi liikkumaan itselleen sopivalla tavalla ja rytmillä monipuolisesti ympäristöissä, joiden ärsykkeet tarjoavat koiralle kiinnostavaa tutkittavaa – ja ennen kaikkea haisteltavaa.

Kyse voi esimerkiksi olla siitä, ettei ihmisen kävelyvauhti ole koiralle sopiva. Hitaasti kulkeva ihminen alkaa turhauttaa koiraa, minkä seurauksena vetäminen alkaa. Jatkuva hihnassa vetäminen turhautuneena aiheuttaa stressiä ja lihaskireyksiä koiran kehoon, millä voi olla myös ikäviä terveysvaikutuksia.

Pelkästään tekninen hihnassa vetämättömyyden harjoittelu, eli koiran kouluttaminen kulkemaan vierellä, ei täytä käyttäytymistarvetta ja siten ratkaise ongelmaa. Päinvastoin, se saattaa vain turhauttaa koiraa entisestään. Hihnassa vetävälle koiralle parempi ratkaisu voikin olla pidemmän hihnan hankkiminen ja turvallisen vapaana liikkumisen mahdollistaminen säännöllisesti.

Olisikin tärkeää, että jokainen koira pääsisi liikkumaan itselleen sopivalla tavalla ja rytmillä monipuolisesti ympäristöissä, joiden ärsykkeet tarjoavat koiralle kiinnostavaa tutkittavaa – ja ennen kaikkea haisteltavaa. Vapaata liikkumista nimittäin ohjaa usein juuri hajuaisti.

Haistelu yhtenä reittinä koiran onneen

Neurotieteilijä Jaak Panksepp (2) on nimennyt seeking-järjestelmän yhdeksi eläinten ”tunnekentäksi”, joka motivoi tutkimaan ympäristöä ja etsimään resursseja. Seeking-järjestelmällä on valtava potentiaali yksilön elämänlaadun parantamisessa ja se onkin noussut oleelliseksi koirien hyvinvointiongelmien ratkaisemista. Se on myös olennainen osa koirien tarvetta haistella.

Mutta mitä seeking-järjestelmä sitten tarkoittaa? Seeking-järjestelmän avainkohtia ovat Pankseppin (2) mukaan:

1. Tutkiminen ja uteliaisuus: seeking-järjestelmä liittyy vahvasti uteliaisuuteen, tutkimiseen, etsimiseen ja motivaatioon kerätä tietoa ympäristöstä. Se saa siis koiran kiinnostumaan ympäristöstään.
2. Oppiminen ja ongelmanratkaisu: seeking-järjestelmän ollessa aktiivinen, eläimen kyky oppia uusia asioita ja ratkaista ongelmia tehostuu. Se auttaa koiraa siis ymmärtämään elinympäristöään ja selviytymään siinä.
3. Palkkioita tavoitteleva käyttäytyminen: seeking-järjestelmä liittyy oleellisesti motivaatioon tavoitella miellyttäviä ja palkitsevia kokemuksia, kuten ruoan etsimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Oleellista seeking-järjestelmän toiminnassa on palkkioiden tai muiden kiinnostavien resurssien tavoittelu. Sen toteuttamisen myötä arki siis tuntuu koirasta mielekkäältä.
4. Välittäjäaineet: seeking-järjestelmä liittyy useiden mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden, kuten dopamiinin, vapautumiseen aivoissa. Se tuottaa koirille siis hyvää oloa.

Kun koira ei voi toteuttaa seeking-järjestelmää, on seurauksena tylsistymistä. Valitettavasti tylsistyminen on ihmisten kanssa elävien koirien tyypillinen hyvinvointiongelma. Ihmisten elämä on usein kiireistä ja koirasta huolehtiminen saattaa olla vain kaikkein keskeisimpiin perustarpeisiin vastaamista. Usein ei-toivotun käyttäytymisen taustalla on juuri tylsistyminen. Seeking-järjestelmän tunteminen ja hyödyntäminen tarjoaa meille hienot mahdollisuudet muuttaa tilannetta!

Haistelemisen mahdollistaminen ilman kiirettä onkin koiralle hyvin tärkeää.

Haistelu on osa seeking-järjestelmää. Haistelemisen mahdollistaminen ilman kiirettä onkin koiralle hyvin tärkeää. Mikäli koira ei ulkoilun yhteydessä haistele ollenkaan, tulee asiaan kiinnittää huomiota, sillä se saattaa kieliä hyvinvointiongelmasta. Kyseinen ongelma voi johtua esimerkiksi vääränlaisesta koulutuksesta.

Ihmisen vieressä hihna löysällä, ihmisen tahtiin koko lenkin kulkevaa koiraa on joskus pidetty koulutuksen tavoitteena. Tämä ei kuitenkaan palvele koirien hyvinvointia. Hetkellisesti ihmisen vierellä kulkeminen on tietysti tärkeä taito turvallisuuden näkökulmasta, mutta koiran tulisi saada myös tutkia ympäristöään ja vaikuttaa lenkkeilyn suuntaan ja tahtiin, ollaanhan koiran kanssa ulkona nimenomaan koiran vuoksi.

Koiran onkin hyvä antaa välillä valita lenkkireittien kulkusuunta.

Koiran onkin hyvä antaa välillä valita lenkkireittien kulkusuunta. Ulkoiluympäristön taas tulisi olla sellainen, jossa koira kokee olonsa turvalliseksi ja voi uppoutua haistelemaan ilman jatkuvia pelottavien tai kiihdyttävien ärsykkeiden läsnäoloa. Vilkkaat kaupunkiympäristöt massiivisine ärsykekuormineen eivät välttämättä palvele montaakaan koiraa. Rauhallisissa, luonnonmukaisissa ympäristöissä liikkuminen tuo yleensä koiralle huomattavasti enemmän hyvinvointihyötyjä.

Tässä kaikessa on aivan keskeistä antaa koiran rauhassa haistella ympäristöään ja juuri haistelun kautta toteuttaa seeking-järjestelmää. Tällöin edellä mainitut seeking-järjestelmän osa-alueet toteutuvat, eli: 1) koira motivoituu tutkimaan maailmaa haistelemalla, 2) koira oppii maailmasta valtavasti nimenomaan hajuaistin kautta, 3) koira kokee koiramaista elämisen mielekkyyttä voidessaan haistella lajilleen luontaisella tavalla ja 4) koira kokee tämän kaiken seurauksena parhaimmillaan suurta mielihyvää.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään

Koiran mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ovat koiran hyvinvoinnin ydin. Vanhanaikainen toimintatapa, jossa ihmisiä ohjattiin huomioimaan koiraa vain ihmisen tekemästä aloitteesta, on suorastaan julma. Mitä enemmän korostamme omaa rooliamme kaikesta päättävänä kontrolloijana, sen todennäköisemmin hyvinvointiongelmia ilmenee.

Koiran ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa on tärkeää osata ymmärtää koiran tapaa kommunikoida. Perinteisesti koiran älykkyys on määritetty koiran kyvyksi ymmärtää ihmiskielellä esitettyjä sanoja. Tämä on kuitenkin hyvin ihmislähtöinen näkökulma, joka on kaukana koiran todellisten kognitiivisten kykyjen ymmärtämisestä.

Vuorovaikutuksen rakentaminen koiran kanssa perustuukin parhaimillaan siihen, että koiralle annetaan mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin tapahtumiin.

Koiralähtöisempi tapa ymmärtää koirien älykkyyttä keskittyy koirien toimijuuden tarkkailuun. Vuorovaikutuksen rakentaminen koiran kanssa perustuukin parhaimillaan siihen, että koiralle annetaan mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin tapahtumiin. Koiran halu tehdä omia aloitteita on yksi hyvinvoinnin mittari: kokeeko koira voivansa tehdä aloitteita?

Tarkemmin sanottuna, millaisiin tilanteisiin koira tulee omaehtoisesti paikalle ja millaisiin tilanteisiin ei? Miten voimme muuttaa toimintaamme sellaiseksi, että koira haluaa toimia kanssamme?

Koiran osallistamisella ja valinnan mahdollisuuksien tarjoamisella on aivan valtava hyvinvointia lisäävä potentiaali! Tässä jälleen haistelu on keskeistä. Haistelu nimittäin on tärkeä osa koiran toimijuutta. Juuri seeking-järjestelmää toteuttava, haistelumahdollisuuksilla varustettu koira on kykenevä ja hyvinvoiva toimija.

Haistelurauhan antaminen onkin yksi hyvä keino vahvistaa koirien toimijuutta ja hyvinvointia.

Hyvää elämää koiralle

Koiralle mahdollisimman hyvän elämän tarjoaminen vaatii paljon ymmärrystä koirasta lajina, mutta ennen kaikkea ymmärrystä siitä yksilöstä, jonka kanssa saamme elää.

Täyttyvätkö hänen käyttäytymistarpeensa ja saako hän vaikuttaa omaan elämäänsä?

Miten juuri tämä yksilö kommunikoi? Mistä tunnistan juuri hänen hyvinvoinnistaan kertovat eleet? Miten tunnistan pahoinvoinnin? Täyttyvätkö hänen käyttäytymistarpeensa ja saako hän vaikuttaa omaan elämäänsä? Onko hänellä riittävästi sosiaalisia suhteita lajitovereiden kanssa, jos hän niitä kaipaa? Ovatko ihmiset läsnä hänelle tarpeeksi? Miten hän pystyy kertomaan tarpeistaan?

Voit aloittaa koiran hyvän elämän mahdollistamisen parilla tehtävällä:

1. Seuraavaksi koirasi kanssa ulkoillessa, listaa viisi asiaa, jotka lenkin aikana tuottivat koiralle mielihyvää.
2. Kokeile seuraavan viikon aikana kolmea erilaista tapaa tarjoilla koiralle ruokaa niin, että siihen sisältyy hänen näkökulmastaan mielenkiintoista etsimistä.

Huomaatko, miten keskeistä hajuaistin käyttö molempien kohdalla on?